Skip to main content Skip to footer

Blog

Luottamus oikeusjärjestelmään syntyy kokemuksen kautta

5-MINUTE READ

October 31, 2022

Koronapandemian tuoma julkisen sektorin digitaalinen harppaus on koskettanut maailmalla myös oikeuslaitoksia. Oikeusprosessien digitalisointi on noussutkin oikeuslaitosten tärkeimmäksi teemaksi. Kollegani Lily Robinson avaa kirjoituksessaan tämänhetkisiä trendejä oikeuslaitosten digitaalisessa kehityksessä. Erityisesti oikeuslaitoksia kiinnostaa digitaalinen asiakirjahallinta, videoiden ja virtuaalisen todellisuuden hyödyntäminen, sekä datan yhteen toimivuuden kehittäminen.

Minttu Viitanen ja Lily Robinsson

Kansainväliseen tilanteeseen verrattuna oikeuslaitoksen digitalisointi on aloitettu Suomessa jo useita maita aiemmin – oikeuslaitoksissa ei enää eletä paperimaailmassa. Oikeusprosessin läpivienti alkaa olla meillä digitalisoitu ja tuomioistuinten asianhallinnan kehittyminen mahdollistavat siirtymän sähköiseen työskentelyyn. Se, että oikeudenkäynnin istuntoihin on mahdollista osallistua etäyhteyksillä, on myös tuonut konkreettista säästöä mahdollisista kuultavien turvallisuusjärjestelyistä, sekä erityisesti kuljetuksista Suomen pitkät etäisyydet huomioiden.

Pohjoismaiden neuvoston oikeuslaitosten digitalisaatiosta tekemä tutkimus kuitenkin osoittaa, että meillä digitalisaatio on edennyt Baltian maihin verrattuna hitaasti. Meillä todellinen siirtymä digitalisoituun oikeuslaitokseen vaatii nyt työnteontapojen ja käyttäjäkokemuksen kehitystä. Koko Suomen julkishallinto on saman kysymyksen edessä: miten tarjota kansalaisille sujuvampia ja vuorovaikutteisempia asiointikokemuksia.

Seuraavan askeleen ottaminen edellyttää meiltä työskentelytapojen sekä sisältöjen kriittistä tarkastelua: missä voisimme soveltaa teknologiaa paremmin työmme tukena ja luoda sen myötä uusia prosesseja vanhojen tapojen sijaan.

Suomen oikeuslaitoksen digitalisointi on luonut toimivan alustan tarttua näihin muutostarpeisiin. Digitalisointi on kuitenkin keskittynyt sisäiseen kehitykseen ja prosesseihin. Asiakkaat saavat vielä odottaa, että kehitys ulottuu asiointikokemukseen asti.

Lopulta kysymys on kansalaisten luottamuksen vaalimisesta ja myös demokratian puolustamisesta – kansalaisten ja uhrien luottamusta järjestelmää kohtaan ruokkii ensisijaisesti se, minkälainen kokemus heille syntyy ja miten heidät huomioidaan.

Kansalaisen luottamus oikeusjärjestelmään syntyy kokemuksen kautta

Asiointikokemuksen merkitys on nopeassa kasvussa, sillä yksityisen sektorin parissa saatuja kokemuksia odotetaan nyt myös julkiselta puolelta. Tuore julkisen sektorin tutkimuksemme alleviivaa varsinkin sitä, että asioinnin odotetaan olevan sujuvaa ja sen toivotaan synnyttävän asiaa eteenpäin vievää vuorovaikutusta viranomaisen ja kansalaisen välillä.

Sujuvan kokemuksen luominen on erityisen tärkeä oikeuslaitoksille, sillä vuorovaikutus oikeusjärjestelmien kanssa on usein viimeinen keino kansalaisille ja uhreille. Jotta prosessista tulisi vähemmän stressaavaa, vuorovaikutusta tulisi yksinkertaistaa ja tehdä siitä ymmärrettävää.

Hyvä ja sujuva kokemus ovat erityisen tärkeitä arkaluonteisissa tapauksissa tai haavoittuvassa asemassa olevien uhrien tapauksissa. Yksinkertaisilla toimenpiteillä voi olla suuri merkitys. Esimerkiksi haavoittuvien uhrien salliminen esittää todisteita videotallenteiden tai etäyhteyksien avulla.

Sujuvuuden kehittämisessä tärkeää on myös tiedon jakamisen toteuttaminen oikeuslaitosten välillä, jotta kansalaisten ei tarvitse toimittaa samoja tietoja useille organisaatioille. Toinen on erilaisten asioinnin kanavien kehittäminen ja visuaalisuuden hyödyntäminen oikeusistunnoissa.

Visuaalisen kokemuksen parantaminen palvelee myös päätöksentekoa. Suomessa Accenture oli jo viime vuosikymmenellä kehittämässä virtuaalista mallinnusta liikenneonnettomuuksien läpikäyntiin, mutta tämän vuosikymmenen teknologialla etäyhteyksillä ja virtuaalisella todellisuudella pystytään välittämään huomattavasti monipuolisempaa tietoa. Tämä vääjäämätön kehitys kysyy oikeuslaitokselta myös uudenlaisia pelisääntöjä visuaalisen aineiston hyödyntämiselle esimerkiksi oikeudenkäynneissä.

Teknologian mahdollisuudet riippuvat työntekijöiden halusta soveltaa sitä

Digitaalisen ja ei-digitaalisen välinen ero työelämässä on kurottu meillä jo umpeen. Seuraava kehitysvaihe tullaan ottamaankin siinä, miten teknologia onnistutaan sujuvasti tuomaan asiantuntijan työn tueksi. Jo rakennettu oikeushallinnon digitaalinen prosessi tulee tarjoamaan erinomaisen alustan tälle jatkokehitykselle.

Varsinkin datan yhteentoimivuuden kehittäminen ja monipuolisempi hyödyntäminen ovat jo mahdollista. Nykyinen digitaalinen oikeuslaitos mahdollistaisi jo tämän, mutta meillä dataa hyödynnetään vasta prosessin läpivientiin. Datan jakaminen yli virastorajojen voisi tuoda arvokasta tietoa päätösten erilaisista perusteista ja siitä, miten voimme karsia inhimillisiä päättelyn vinoumia päätösten taustalta. Erityisesti oikeudellinen tutkimus hyötyisi paremmin käytettävästä datasta. Samalla datan sujuvampi käyttö antaisi mahdollisuuden vastata paremmin kasvavaan paineeseen julkisuudesta ja tiedonsaannista.

Kun työkalut muuttuvat nopeasti, ei ole yllätys, että työnteon tavoista tulee muutoksen seuraava haaste. Syy sille, että pohjoismaiset oikeuslaitokset ovat digitalisaatiossa Baltian maita perässä, onkin Pohjoismaiden neuvoston tutkimuksen mukaan erityisesti hallinnon pitkät historialliset perinteet.

Perinteillä on erittäin arvokas tehtävä oikeuslaitoksen korkean osaamisen säilyttäjänä, mutta niitä pitää pystyä tarkastelemaan kriittisesti. Muutoksen johtaminen nouseekin oikeuslaitoksissa nyt merkittävään asemaan, kun on pystyttävä erottamaan vaalittavat perinteet tavoista, joiden uudistaminen on välttämätöntä kokemuksellisuuden ja työnteontapojen kehittämiseksi.

Työnteon sujuvoittaminen ja siten työhyvinvoinnin kehittäminen on erityisen tärkeää, jotta Suomessa pystytään vastaamaan tuomioistuimia vaivaavaan tuomaripulaan. Uusien teknologioiden tuomaa toimivaa hybridi- ja etätyötä sekä työtä helpottavia älykkäitä työkaluja tarvitaan lähivuosina kipeästi. Samalla julkisen hallinnon tehostamisen vaatimus oletettavasti vaikuttaa tuomioistuinten määrään. Jo tällä hetkellä pilotoidaan valtion yhteispalveluja.

Lähtökohdat oikeuslaitoksen muutokseen ovat hyvät – jo rakennettu digitaalinen alusta tarjoaa erinomaisen pohjan jatkokehitykselle. Taito soveltaa sitä ja luoda uutta ovat avain suomalaisten oikeuslaitokseen kohdistamasta luottamuksesta huolehtimiseen ja lopulta oikeuden toteutumiseen yhä digitaalisemmassa maailmassa.

Minttu Viitanen
Managing Director, Public Services, Accenture Finland