Suomalainen haluaa palvelun matalalla kynnyksellä ja kustannuksella – digiratkaisujen vauhdittamiselle tilausta

 

Terveydenhoitopalvelujen kasvava kysyntä ja kansalaisten lisääntyneet odotukset hoidon mukavuuden ja nopeuden suhteen muuttavat palvelujen käyttöä Suomessa. Hoitoa haetaan yhä useammin muualta kuin perinteiseltä lääkärin vastaanotolta, ja esimerkiksi virtuaalipalvelut sekä kotiin tilattavat terveydenhoitopalvelut saavat jalansijaa. Nämä tiedot käyvät ilmi Accenturen tutkimuksesta, jossa kartoitettiin kansalaisten näkemyksiä terveydenhoitopalveluista. Suomesta tutkimukseen osallistui 853 vastaajaa.

”Kysyntä uudenlaisille, joustavammin saatavilla oleville terveydenhoitopalveluille on ilmeistä. Nuoret vauhdittavat digipalveluiden kehittämistä, mutta on erittäin tärkeää huomioida aktiivisesti myös vanhemman väestön sekä monisairaiden tarpeet ja odotukset, jotta eri käyttäjäryhmät voivat omaksua uusia palvelukanavia ja käyttökokemuksillaan auttaa kehittämään niitä edelleen”, sanoo Marko Rauhala, Accenture Suomen terveydenhoidon ja julkisten palveluiden toimialajohtaja.

Virtuaaliklinikat ja digitaaliset hoitoratkaisut kiinnostavat

Vastaajista noin neljännes (24 prosenttia) on käyttänyt jotain virtuaalista terveydenhoitopalvelua (verrattuna 15 prosenttiin vuonna 2018), ja 67 prosenttia olisi valmiita käyttämään sellaista. Noin puolet suomalaisista hyödyntäisi mielellään virtuaalipalveluja, kun kyse on keskustelusta terveyteen liittyvästä huolesta lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa (55 prosenttia); terveydentilan monitoroinnista (51 prosenttia); muistutuksista liittyen terveyden ylläpitoon (50 prosenttia); seurantakäynnistä (48 prosenttia) tai sairaalajakson jälkeisistä kotihoitopalveluista (47 prosenttia).

Lähes kolmannes (30 prosenttia) vastaajista on hyödyntänyt lääkäriasemia, joihin ei tarvita ajanvarausta, ja 55 prosenttia olisi halukas käyttämään tällaisia palveluita. Vastaajista 11 prosenttia on käyttänyt tarvittaessa saatavia (on-demand), esimerkiksi kotiin tilattavia terveydenhoitopalveluita, mutta jopa 53 prosenttia harkitsisi käyttävänsä näitä toistaiseksi Suomessa vielä melko harvinaisia palveluita.

Myös digitaaliset ratkaisut oman terveyden seurantaan ja hoitoon koetaan kiinnostaviksi. Vastaajista 32 prosenttia olisi halukkaita käyttämään puettavaa laitetta, kuten älyranneketta, tai mobiilisovellusta, terveydentilansa ja elämäntapojensa hallintaan, esimerkiksi kroonisen sairauden, riippuvuuden tai painon hallintaan. Hieman useampi (36 prosenttia) käyttäisi virtuaalihoitajan palveluita terveytensä, lääkityksensä ja elintoimintojensa seurantaan kotoa käsin.

Kustannukset ja käytön mukavuus ohjaavat palveluvalintoja

Suomalaiset valitsevat hoitoajan ja -paikan kustannusten, odotusajan ja kätevyyden perusteella. Kolmannes vastaajista (33 prosenttia) totesi kustannusten olevan tärkein valintaan vaikuttava tekijä ja lähes yhtä tärkeinä koettiin odotusaika (31 prosenttia) ja kätevä sijainti (31 prosenttia).

Ikäryhmien välillä on jonkin verran jakaumaa. Suuriin ikäluokkiin kuuluvat (55–73-vuotiaat) kokivat millenniaaleja (22–38-vuotiaat) useammin tärkeänä

  • vastaamisnopeuden lisäkysymyksissä vastaanoton ulkopuolella (40 % suurista ikäluokista ja 21 % millenniaaleista)
  • odotusajan ja vastaanoton nopeuden (70 % ja 59 %)
  • odotusten/pyynnön mukaisen lääkemääräyksen (48 % ja 39 %)
  • vastaanottoaikojen kätevyyden (65 % ja 57 %) ja
  • kätevän sijainnin tai asiointikanavan (60 % ja 53 %)

Nuoremmat sukupolvet valitsevat vanhempia hieman todennäköisemmin palveluntarjoajan, joka tarjoaa monipuolisesti digitaalisia ratkaisuja, kuten videovastaanottoja (47 % millenniaaleista ja 31 % suurista ikäluokista), etäseuranta- tai telelääketiedelaitteita terveydentilan seurannassa (68 % ja 62 %) ja mahdollisuuden vastaanottoajan varaamiseen, muuttamiseen tai perumiseen verkossa (89 % ja 82 %). Sekä nuoremmat että vanhemmat sukupolvet kokevat merkittäväksi mahdollisuuden tarkastella tutkimustuloksia verkossa tai mobiililaitteella (86 % ja 82 %) ja tehdä reseptien uusimispyynnöt sähköisesti (87 % ja 85 %).

”Suomalaiset ottavat jatkuvasti enemmän vastuuta oman terveydentilansa seurannasta ja ylläpidosta. Terveydenhoitopalvelujen tarjoajien täytyy vastata tähän muutokseen tarjoamalla palveluvaihtoehtoehtoja ja hyödyntämällä teknologiaa hoidon sujuvoittamiseen ja saatavuuteen”, Marko Rauhala toteaa. ”Muilta elämän alueilta saadut palvelukokemukset muokkaavat odotuksia terveydenhoidosta, ja näiden odotusten pulssilla on tärkeä pysyä.”

Tietoja tutkimuksesta

Accenturen tutkimus toteutettiin verkkokyselynä seitsemässä maassa: Australia, Englanti, Espanja, Norja, Singapore, Suomi ja Yhdysvallat. Suomessa tutkimukseen osallistui 853 vähintään 18-vuotiasta vastaajaa marras-joulukuussa 2018. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä perinteisistä ja uusista terveydenhuollon palveluista, kuten ilman ajanvarausta toimivat ja vähittäismyyntipisteiden yhteydessä toimivat klinikat, virtuaaliterveydenhoito, kotiin tilattavat terveydenhoitopalvelut ja digitaaliset hoitoratkaisut. Vastaajat luokiteltiin tutkimuksessa Pew Researchin ryhmämäärittelyn mukaan Z-sukupolveen (18–21-vuotiaat vuonna 2019), millenniaaleihin (22–38-vuotiaat), X-sukupolveen (39–54-vuotiaat), suuriin ikäluokkiin (55–73-vuotiaat) sekä hiljaiseen sukupolveen (74–91-vuotiaat). Tutkimushavaintoja verrattiin soveltuvin osin Accenturen vuonna 2018 toteuttamaan tutkimukseen.
Tutkimus verkossa

Lisätietoja:

Jonna Peltola,
Accenture viestintä
p. 040 137 3954 (press office)

Subscription Center
Stay in the Know with Our Newsletter Stay in the Know with Our Newsletter