Accenturen uusi tutkimus osoittaa, että suurin osa suuryrityksistä globaalisti on jo toimialamurroksen kourissa. Murros ei kuitenkaan ole satunnainen tapahtumasarja, johon yritysjohtajat eivät voi vaikuttaa, vaan sillä on selkeä kaava, jonka voi tunnistaa ja analysoida ja johon voi valmistautua.

Pohjoismaisessa tutkimuksessa analysoitiin yli 500 pohjoismaista pörssiyhtiötä, joiden liikevaihto on vähintään 50 miljoonaa euroa. Globaalissa tutkimuksessa tarkastelussa oli puolestaan yli 3 600 yritystä, joiden liikevaihto on vähintään 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Yrityksiä arvioitiin sekä niiden nykyisen murroksen tason että tulevan murrosalttiuden suhteen. Tutkimuksen mukaan jopa 58 prosenttia yrityksistä Pohjoismaissa ja 63 prosenttia globaalisti on parhaillaan keskellä merkittävää toimialamurrosta, ja 43 prosenttia yrityksistä Pohjoismaissa ja 44 prosenttia globaalisti on erittäin alttiita tulevalle murrokselle. Yritysten nettoarvossa laskettuna Pohjoismaissa murros uhkaa yhteensä jopa biljoonaa euroa.

Osana tutkimusta Accenture analysoi murroksen osatekijät, kuten toimialaa mullistavien yritysten rooli markkinassa, vakiintuneiden toimijoiden taloudellinen suorituskyky, toiminnan tehokkuus, innovaatiotoiminta ja murroksensietokyky. Accenture kehitti osatekijöiden pohjalta disruptioindeksin, jonka avulla yritysjohtajat voivat arvioida oman toimialansa murrosvaiheen, tunnistaa liiketoiminnan riskejä ja mahdollisuuksia sekä valita oikean strategian murroksen haittavaikutusten torjumiseen.

”Murros on jatkuvaa ja väistämätöntä – mutta se on myös ennustettavissa”, sanoo Pekka Vanne, Accenture Strategyn johtaja Suomessa. ”Yritysjohtajien täytyy määrittää oman yrityksensä sijainti murroksen kentässä sekä arvioida muutoksen nopeus. Mitä selvemmin he hahmottavat liiketoimintaympäristön muutoksen, sitä paremmin he sitä voivat ennustaa ja ohjata yrityksen liiketoimintaa oikeaan suuntaan.”

Tutkimuksessa disruptioindeksin nelikenttään asetettiin suuryrityksiä 19 toimialalta Pohjoismaista ja 20 toimialalta ympäri maailmaa:

  • Kestävyys (Durability): Toimiala on murroksessa, joka ei kuitenkaan uhkaa yritysten olemassaoloa. Vakiintuneet toimijat hyötyvät edelleen rakenteellisista eduista ja tekevät tasaista tulosta. Noin viidennes yrityksistä globaalisti sekä 29 prosenttia Pohjoismaissa on tässä murrosvaiheessa, mukaan lukien muun muassa auto- ja kemianteollisuus, pääomamarkkinat sekä teollisuuslaitevalmistajat. Jälkimmäisten vahva asema rakentuu muun muassa asiakkaiden ydinprosessien tuntemiselle, niihin liittyvälle teknologiaosaamiselle ja immateriaalioikeuksille.
  • Haavoittuvuus (Vulnerability): Murroksen taso on vielä nykyisellään maltillinen, mutta alan vakiintuneet toimijat ovat alttiita tulevalle murrokselle, koska rakenteelliset edut ovat suhteessa heikommat tai on tekijöitä, jotka tekevät toimijoista haavoittuvaisia kuten rakenteelliset tuottavuushaasteet. Noin viidennes yrityksistä globaalisti ja 14 prosenttia Pohjoismaissa edustaa tätä murrosvaihetta, mukaan lukien terveydenhuolto ja yhteiskunnan perusinfrastruktuuripalvelut erityisesti asiakkuudenhallintamielessä. Terveydenhuollossa esimerkiksi kehittyvä teknologia ja sote-uudistus tarjoavat uusille toimijoille mahdollisuuksia mullistaa toimialaa.
  • Epävakaus (Volatility): Näillä toimialoilla murros on raju ja äkillinen, ja yritysten perinteiset vahvuudet muuttuvat heikkouksiksi. Tämän vaiheen yritykset edustavat muun muassa logistiikka-alaa, energiasektoria, viestintä- ja markkinointi- sekä vähittäiskauppa-alaa. Neljännes tutkituista yrityksistä globaalisti ja 31 prosenttia Pohjoismaissa on tässä murrosvaiheessa. Energia-ala on ollut murroksessa jo pitkään muun muassa uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologiakehityksen vuoksi. Tuleva teknologiakehitys lisää todennäköisesti esimerkiksi hajautetun sähköntuotannon ja kysyntäjoustopalvelujen kysyntää.
  • Vakaus (Viability): Näillä toimialoilla murros on jo vakiintunut olotila. Kilpailuedun lähteet ovat usein lyhytaikaisia, sillä uusia toimialaa mullistavia yrityksiä syntyy jatkuvasti. 37 prosenttia yrityksistä globaalisti ja 27 prosenttia Pohjoismaissa on tässä murrosvaiheessa, mukaan lukien elektroniikka- ja huipputeknologiavalmistajat, pankit sekä media- ja viihdealan yritykset. Pankkisektorilla etenkin maksupalvelumarkkina on uudistunut rajusti viime aikoina. Pankkien vahva tase ja vakiintunut asiakaskunta tuovat niille kuitenkin rakenteellisia etuja.
Kuvassa on disruptioindeksin nelikenttä, joka esittää eri toimialojen kestävyyttä, haavoittuvuutta, epävakautta ja vakautta nykyisessä ja tulevassa disruptioympäristössä. Kuva on yhteenveto edellisessä listassa luetelluista toimialoista ja niiden sijoittumisesta eri murrosvaiheisiin

Kuva: Disruptioindeksi Pohjoismaissa*

Accenturen raportin mukaan jokainen murrosvaihe vaatii myös oman strategisen lähestymistapansa:

  • Kestävyysvaiheessa yritysten on uudistettava perinteistä liiketoimintaansa sen suojelun sijaan, vaikka välitöntä vakavaa uhkaa ei ole vielä näkyvissä. Tämä tarkoittaa toimenpiteitä nykyisten kilpailuetujen vahvistamiseksi entisestään ja uusien palvelumuotojen rohkeaa kehittämistä ja kokeilua tulevaan murrokseen valmistautumiseksi. Kestävyysvaiheessa yritysten on rakennettava menestymisen edellytykset hyödyntäen olemassa olevia vahvuuksia ja kilpailuetuja. Keskeistä on seurata jatkuvasti ja ymmärtää laajasti yrityksen toimintaympäristöä, jottei tule yllätetyksi ja ajaudu huomaamatta kohti ‘haavoittuvuusvaihetta’.
  • Haavoittuvuusvaiheessa yritysten on tunnistettava, miten ne voivat entisestään parantaa tuottavuuttaan ja hyödyntää nykyistä merkittävästi paremmin kiinteää omaisuuttaan ja kyvykkyyksiään rakentamalla niiden päälle lisäarvoa tuottavia ratkaisuita. Keskeistä on varmistaa myös se, että innovaatiot saadaan skaalattua nopeasti, ennen kuin kilpailijat tai uudet toimijat ottavat hyödyt itselleen.
  • Epävakausvaiheessa yritykset ovat kokeneet jo paljon muutoksia, mutta niitä tulee jatkuvasti myös lisää. Keskeistä on oppia tunnistamaan, miten asiakkaille voi tuottaa merkittävästi nykyistä enemmän lisäarvoa. Tämä voi vaatia oppimista pois vanhoista toimintatavoista ja investointeja uusiin kyvykkyyksiin, joilla mahdollistetaan menestyminen muuttuneessa toimintaympäristössä.
  • Vakaassa tilassa yritysten täytyy oppia kasvamaan menestyksekkäästi. Koska innovaatioiden määrä tässä tilassa on tyypillisesti korkea ja niiden sykli nopea, innovaatiot eivät luo luontaista kasvumahdollisuutta. Mahdollistaakseen kasvun yritysten on opittava toimimaan ekosysteemeissä ja käyttämään entistä monipuolisemmin erilaisia yritysjärjestelyjen tuomia mahdollisuuksia perinteisten yritysostojen lisäksi.

”Jotta yritykset eivät pelkästään selviäisi murroksesta vaan kääntäisivät sen voitoksi, niiden täytyy uudistaa ja kasvattaa perinteistä ydinliiketoimintaansa samalla kun ne kehittävät voimakkaasti uutta liiketoimintaa innovaatioiden pohjalta”, Pekka Vanne jatkaa. ”Liiketoiminnan digitalisaatio on tärkeä osa tätä prosessia. Tutkimuksemme mukaan toimialan heikko digitalisaation aste on suoraan verrannollinen toimialan alttiuteen tulevalle murrokselle. Digitaaliset teknologiat voivat auttaa yrityksiä torjumaan murroksen haittavaikutukset esimerkiksi parantamalla nykyisten tuotteiden tuloksia, kehittämällä kokonaan uusia digitaalisia palveluja, alentamalla kustannuksia tai hankaloittamalla uusien kilpailijoiden pääsyä markkinoille.”

Tietoja tutkimuksesta

Tutkimuksessa analysoitiin Pohjoismaista (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska) 507 pörssiyhtiötä, joiden liikevaihto on vähintään 50 miljoonaa euroa, sekä globaalisti yli 3 600 yritystä, joiden liikevaihto on vähintään 100 miljoonaa dollaria. Yrityksiä arvioitiin sekä niiden nykyisen murroksen tason että tulevan murrosalttiuden suhteen. Yritykset edustivat 19 eri toimialaa Pohjoismaissa ja 20 eri toimialaa globaalisti. Globaalissa tutkimuksessa oli pohjoismaisen tutkimuksen toimialojen lisäksi mukana postitoimiala.

*Tutkimuksessa käytetty toimialaluokittelu mahdollistaa hyvin eri tyyppisten ja eri kehitysasteen yritysten päätymisen samaan vertailuryhmään. Tästä syystä toimialojen sijoittuminen matriisissa vaihtelee jonkin verran maantieteellisesti. Vaihtelu johtuu pääasiassa kahdesta tekijästä: toimialan yritysten kehittyneisyydestä ja toimialan sisäisestä rakenteesta eri maantieteellisillä alueilla.

Lisätietoja:

Camilla Lindfors
Accenture, viestintä
(040) 137 3954
camilla.lindfors@accenture.com

Subscription Center

Stay in the Know with Our Newsletter

1/1/0001