Skip to main content Skip to Footer

NEWS RELEASE


Euroopan energiajärjestelmän uudistaminen toisi jopa 81 miljardin euron vuotuiset säästöt

Muutoksen avaimina uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, älykkäät teknologiat ja energian yhtenäismarkkinat

Overview

Energiajärjestelmän uudistaminen vähentäisi Euroopan energiakustannuksia 27 miljardista jopa 81 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä, arvioi Accenturen ja Eurelectricin tutkimus, joka tarkastelee Euroopan valtioiden edellytyksiä rakentaa yhtenäinen, uusiutuvien energialähteiden käyttöä tukeva ja kustannustehokas energiajärjestelmä.

Tutkimuksen mukaan Euroopan kuluttaman sähkön ja kaasun kustannukset ovat kasvaneet vuosina 2008–2012 yhteensä yli 18 prosenttia, 450 miljardista 532 miljardiin euroon. Suurin osa kasvusta on seurausta sähkön hinnan noususta, sillä sähkön kulutus ei ole ajanjaksolla mainittavasti kasvanut. Sähkön hintaa ovat nostaneet etenkin uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvät maksut. Energian kokonaiskustannukset voivat nousta jopa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jos energiajärjestelmän hallintaa ei tehosteta. Tutkimuksen perusteella kustannusten nousun pysäyttäminen vaatii niin energiateollisuuden, poliittisten päättäjien kuin kuluttajienkin yhteisiä ponnistuksia.

”Euroopan energiajärjestelmän rakenteellinen muutos vaatii uusia toimintatapoja, jos haluamme saavuttaa energian kuluttajien tuen ja luottamuksen tuhoamatta teollisuutemme kilpailukykyä”, sanoo Eurelectricin pääsihteeri Hans ten Berge. ”Tutkimuksestamme käy ilmi, että oikeiden toimintatapojen avulla energiajärjestelmän muutoksen kustannuksia voisi pienentää jokaisen Euroopan kansalaisen osalta yli 100 eurolla vuodessa verrattuna siihen, että jatkamme muutosta entiseen malliin.”

Accenturen Suomen energiatoimialan johtaja Olli-Pekka Lumijärvi huomauttaa, että energiajärjestelmän muutosta Euroopassa on hidastanut etenkin optimoinnin puute. ”Tutkimuksemme osoittaa, että tärkein syy on energian yhtenäismarkkinoiden puute mutta myös joidenkin uusien energiateknologioiden kustannusten odotettua hitaampi pieneneminen ja energiatehokkuusmenetelmien oletettua hitaampi yleistyminen. Kaikki sidosryhmät tunnustavat energiakustannusten nousun olevan kriittinen kysymys Euroopan kotitalouksille ja teollisuudelle, mutta tämän tiedostamisesta toimintaan on pitkä matka”, Lumijärvi toteaa.

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä tehostamalla jopa 20 miljardin euron säästöt
Uusiutuviin energialähteisiin perustuvia järjestelmiä optimoimalla voidaan raportin mukaan saavuttaa energiakustannuksissa vuosittain 10–20 miljardin euron säästöt. Uusiutuvan energian koordinoitu käyttöönotto koko Euroopassa voisi vähentää energiantuotannon kustannuksia merkittävästi. Uudet voimalaitokset voitaisiin esimerkiksi sijoittaa auringon ja tuulen kannalta optimaaliseen paikkaan ja varustaa sopivalla yhdistelmällä eri energialähteitä, ja laitosten käyttöasteet ja integraatiokustannukset voitaisiin optimoida valtioiden rajoista riippumatta.

”Lyhyellä aikavälillä tuloksia voitaisiin saavuttaa yhdenmukaistamalla kansallisia tukijärjestelmiä. Samalla pyrittäisiin vaiheittain kasvattamaan uusiutuvien energiamuotojen osuutta sähkömarkkinoista sekä yhtenäistämään uusiutuvan energian tavoitekapasiteetti koko Euroopassa.

Ajan myötä tehokas CO2-päästöjen hinnoittelumekanismi voisi vähitellen korvata kansalliset uusiutuvan energian tuet”, sanoo Lumijärvi.

Markkinoiden yhdentymisestä jopa 27 miljardin euron säästöt
Energian myynti- ja siirtomarkkinoiden yhdentyminen sekä lisääntynyt valtioiden rajat ylittävä infrastruktuuri voisivat vähentää energiajärjestelmän ja sitä eriasteisesti kuormittavien energialähteiden hallintaan liittyviä kustannuksia, tehostaa energiamarkkinoiden toimintaa ja turvata energian toimitusvarmuuden. Raportin mukaan arvioidut säästöt ovat 8–27 miljardia euroa vuodessa.

”Vaikka edistystä on jo tapahtunut, energiakustannusten kasvaminen vaatii nopeampaa reagointia. Tämä puolestaan edellyttää keskeisten sidosryhmien vakuuttamista siitä, että tällaiset yhdentyneet markkinat kykenevät takaamaan energian toimitusvarmuuden. Yhteyksiä nykyisten markkinoiden välillä on myös lisättävä”, Lumijärvi jatkaa.

Älykkäämmällä sähköverkon hallinnalla jopa 15 miljardin euron säästöt
Hajautetun energiantuotannon lisääntyminen kuormittaa jakeluverkkoja huomattavasti sekä taloudellisesti että teknisesti. Monet energian pientuotantoon liittyvät hankkeet ovat viivästyneet, koska verkon kapasiteetti on riittämätön. Ratkaisuna on aktiivinen järjestelmänhallinta, jossa kapasiteettia, kysyntää ja tuotantoyksiköiden suorituskykyä voidaan etähallita lähes reaaliaikaisesti käyttämällä kehittyneitä analytiikka- ja älyverkkoteknologioita.

Näillä toimenpiteillä voidaan saavuttaa tutkimuksen mukaan 5–15 miljardin euron vuotuiset säästöt. Säästöjen realisoiminen kuitenkin edellyttää, että viranomaiset luovat puitteet, jotka mahdollistavat verkko-operaattoreiden aktiivisen energiakapasiteetin hallinnan.

Kysyntäjoustoa ja energiatehokkuutta parantamalla jopa 20 miljardin euron säästöt
Sähköverkot on perinteisesti suunniteltu täyttämään kapasiteettivaatimukset, joten kysyntähuiput vaikuttavat merkittävästi sähkön kokonaiskustannuksiin. Kuormituksen pienentäminen kysyntähuippuja siirtämällä voisi vähentää kustannuksia huomattavasti sekä parantaa luotettavuutta. Mahdolliset säästöt olisivat 5–20 miljardia euroa vuodessa.

Lumijärvi huomauttaa, että energiatehokkuutta voi edistää myös asteittain tarjoamalla kuluttajille helpompia ja edullisempia tapoja vähentää energiankulutusta. ”Älymittareiden ja etäluennan avulla kotitalouden energiankäytöstä saadaan entistä tarkempia tietoja. Energiantuotantolaitoksille voidaan tarjota tukea uusien energian hallintaa parantavien liiketoimintamallien ja yhteistyömuotojen kehittämiseen. Kysyntää olisi myös uusille rahoitusmekanismeille, jotka olisi suunnattu energiatehokkuusinvestointeihin,” hän lisää.

Tietoja tutkimuksesta

Accenture ja Eurelectric yhdistivät olemassa olevaa dataa energian käytöstä ja käyttökustannuksista sekä valmiita toimiala-analyyseja arvioidakseen Euroopan energiakustannusten rakennetta ja energiajärjestelmän tulevaisuutta. Tutkimus pohjautuu Eurelectricin PowerChoices Reloaded 2013 -selvitykseen. Tutkimuksessa analysoitiin lähemmin energiajärjestelmää kahdeksassa Euroopan maassa: Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Puola, Ranska, Ruotsi ja Saksa. Tutustu englanninkieliseen tutkimukseen.

Lue alkuperäinen englanninkielinen tiedote.
Lisää suomenkielisiä Accenturen tiedotteita.

Accenture
Accenture on globaali liikkeenjohdon konsultoinnin, tietotekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys. Yrityksen palveluksessa työskentelee noin 289 000 ammattilaista, jotka palvelevat asiakkaita yli 120 maassa. Accenture yhdistää vankan kokemuksen, kattavan toimialojen ja liiketoiminta-alueiden osaamisen sekä tutkimustiedon maailman johtavista yrityksistä. Accenture työskentelee yhdessä yritysten tai julkisen sektorin organisaatioiden kanssa tavoitteenaan auttaa näitä menestymään pitkäjänteisesti. Accenturen liikevaihto oli 31.8.2013 päättyneenä tilivuotena 28,6 miljardia dollaria www.accenture.com.

Eurelectric

Eurelectric on sähköalan yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö Euroopassa. Se edustaa sähköalaa yli 30:ssä Euroopan maassa ja valvoo yli 3 500:n sähköntuotantoon, -jakeluun ja -syöttöön keskittyneen yrityksen etuja. Sillä on myös kumppaneita ja sisarjärjestöjä useissa muissa maanosissa. Järjestön pysyvä edustusto sijaitsee Brysselissä. Järjestö tavoittelee hiilineutraalia sähköä vuoteen 2050 mennessä, kilpailukykyistä sähköä asiakkaille ja Euroopan laajuista yhtenäistä energiajärjestelmää. Lisätietoa Eurlelectricin toiminnasta: www.eurelectric.org.