Accenturen tutkimus: Innovaatiotoiminta yritysten tärkein taantumanjälkeisen kasvun mahdollistaja - puutteet innovaatiojohtamisessa esteenä menestykselle

Yli 630 amerikkalaisen ja brittijohtajan haastatteluun perustuvan tutkimuksen mukaan lähes puolet (48%) vastaajista kertoi, että heidän yrityksissään on lisätty investointeja innovaatiotoimintaan viimeisten kuuden kuukauden aikana, kun taas kolmannes (33%) kertoi innovaatioinvestointiensa pysyneen ennallaan.

Lisäksi, noin yhdeksän kymmenestä (89%) piti innovaatiota yhtä tärkeänä tai jopa tärkeämpänä kuin kustannusten leikkaamista, mahdollistamaan yrityksensä tulevaisuuden kasvu.

Tutkimukset paljastivat kuitenkin useita puutteita yritysten innovaatiojohtamisessa. Näitä olivat muun muassa:

- kyvyttömyys oppia aiemmista virheistä

- liiallinen riskien karttaminen

- tarve tiiviimpään yhteistyöhön

- liiallinen keskittyminen pienten lisäparannusten tekoon

Yllä esitellyt havainnot ovat Accenturen alkuvuonna 2009 tekemien kolmen erillisen tutkimuksen tärkeimpiä löydöksiä. Ensimmäisessä tutkimuksessa haastateltiin amerikkalaisia ja isobritannialaisia yritysjohtajia useilta eri toimialoilta, mm. autoteollisuudesta, pankki- ja rahoitustoimialoilta, kulutushyödyketeollisuudesta, elektroniikka ja high tech –toimialalta, vakuutustoimialalta, lääketeollisuudesta ja vähittäiskaupan alalta. Toinen tutkimus keskittyi innovaatiotoimintaan kulutuselektroniikan ja muun kuluttajille suunnatun teknologian toimialoilla Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Kolmas tutkimus kohdistettiin viestintäteollisuuteen Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

“Yrityksillä ei ole varaa olla ottamatta riskejä. Niiden täytyy oppia tekemistään virheistä ja olla valmiita rohkeisiin ratkaisuihin pystyäkseen kasvattamaan liiketoimintaansa ja positioimaan itsensä nousukautta silmällä pitäen.” sanoo Mark Foster, Accenturen Global Markets and Management Consulting -ryhmän johtaja.

”Valitettavasti useilla yrityksillä ei ole olemassa toimivia prosesseja toteuttaa riski-hyötyanalyysejä, jotka ovat edellytys sille, että uskalletaan tehdä rohkeita ratkaisuja ja lähteä tavoittelemaan suuria voittoja. Tämän takia innovaatiotoiminta ei useinkaan pysty vastaamaan sille asetettuihin suuriin odotuksiin.”

“Johtajien täytyy johtaa esimerkin kautta, tehdä ja edistää yhteistyötä eri osastojen ja yksiköiden kanssa, kommunikoida yrityksen strategia läpi organisaation ja innostaa joukkojaan suunnittelemaan uusia, toimialaa mullistavia tuotteita”, Foster sanoo. ”Yritykset, jotka epäonnistuvat tässä, menettävät asemansa kilpailijoilleen, jotka ymmärtävät innovaatiotoiminnan arvon ja myös osaavat johtaa sitä hyvin.”

Tuoreessa Amerikassa ja Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa 50% vastaajista kertoi, että heidän yrityksensä menestyksekkäin innovaatio on ollut uusi tuote tai palvelu. Toisaalta, 74% vastaajista kertoi myös, että heidän yrityksensä pyrkii saamaan aikaan vain pieniä lisäparannuksia, kuten tuotelinjan laajennuksia, ja kaksi kolmesta (66%) kertoi organisaatioidensa keskittyvän lyhyen aikavälin taloudellisiin tuloksiin pitempiaikaisten investointien sijaan. Lisäksi lähes kolme neljästä (73%) amerikkalaisesta ja lähes kolmannes (30%) brittiläisistä vastaajista oli sitä mieltä, etteivät heidän edustamansa yritykset olleet oppineet aiemmista virheistään.

Syinä epäonnistumisiin uusien tuotteiden tai palvelujen lanseerauksessa nähtiin yleisesti kyvyttömyys vastata asiakkaiden tarpeisiin (57%), markkinoille tulon myöhästyminen (54%) ja vääränlainen hinnoittelu (52%). Muina syinä mainittiin uuden tai ainutlaatuisen, asiakaslähtöisen arvolupauksen puute (50%), ongelmat toimitusketjussa (44%) ja virheelliset ennusteet (43%). Kolmannes vastaajista (33%) mainitsi myös yrityksensä kyvyttömyyden hyödyntää uusinta teknologiaa esteenä innovaatioille.

Kuluttajille suunnattujen teknologiatuotteiden ja kommunikaatio- media- ja high tech –toimialan tutkimuksista samansuuntaisia
Kulutuselektroniikka ja kuluttajateknologia-alan tutkimuksessa Accenture haastatteli johtajia, joiden edustamat yritykset muodostivat lähes 2/3 toimialan vuotuisesta, maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Kaikissa kolmessa tutkimuksessa löytyi samansuuntaisia tuloksia; tyypillinen yritysjohtajan vastaus oli, että 60% hänen yrityksensä innovaatiotoiminnasta oli keskitetty vähäisten uudistusten aikaansaamiseen, ei niinkään suuriin läpimurtoihin. Tutkimus paljasti myös, että liiketoimintayksiköt toimivat yleensä siiloissa, tieto ei siirry eri yksiköiden välillä ja yksiköissä keskitytään innovaatioprojekteihin, jotka eivät edistä yhteistyötä. Tutkimuksen mukaan työntekijät ovat myös haluttomia yhteistyöhön, koska he pelkäävät, että joku muu ottaa kunnian heidän ideoistaan.

Eräs johtaja kuvasi tilannetta näin: ”Jos yritykset ovat tekemässä jotain todella innovatiivista, ne toimivat yleensä vastoin olemassa olevia liiketoimintatapoja. Vastakkaiset voimat luultavasti hidastavat työtä.

Joissain teknologiayrityksissä elää uskomus, että kaikki innovatiivinen otetaan innolla vastaan, mutta itse asiassa usein tilanne on täysin päinvastainen.”

Kolmanteen tutkimukseen osallistuneet kommunikaatio- ja high tech –yritysten johtajat Yhdysvalloissa ja Euroopassa sanoivat, että heidän yrityksissään halutaan nopeuttaa uusien tuotteiden markkinoille tuloa ja vähentää kehityskustannuksia. Toisaalta 58% vastaajista kertoi, että heidän yritystensä uusien tuotteiden kehitysbudjetit kärsivät jatkuvista ylityksistä. 70% vastaajista kertoi myös, että talouden taantuman syvetessä ainakin joidenkin palvelujen ja tuotteiden kehitystyö lopetettiin kokonaan –päätös, joka heijasteli myös budjettileikkauksia ja pulaa löytää ihmisiä, joilla on kyky luoda innovaatioita tai johtaa uusien tuotteiden kehitystyötä. Tutkimuksen mukaan tulevina vuosina eurooppalaiset kommunikaatio-, high tech- ja media-alan yritykset tulevat näyttämään tietä tuotekehityksen ja uusien palvelujen lanseerauksen alueilla.