Terveydenhuollossa investointivajetta on syntynyt merkittävästi verrattuna moneen muuhun toimialaan. Niin sanottua rakenteellista korjausvelkaa on täten mittava määrä. Toimialaa on perinteisesti pidetty paikallisena ja uniikkina, joka tavallaan pitääkin paikkaansa.

Mitä hyötyä nyt kaavaillusta IT-järjestelmien yhdentämisestä on?

Merkittävien muutosten, esimerkiksi hyvinvointialueiden terveydenhuoltojärjestelmien yhdistäminen, integrointi tai laajempi muutos tulee luomaan katvealueita, jos yhdistyvien sairaanhoitopiirien järjestelmät tuodaan yhteen leikkaa-liimaa asenteella. Muutokseen sellaisenaan siirtyminen voi muodostua niin taloudellisesti kuin toiminnan tehokkuuden osalta kalliiksi kokeiluksi, jonka hintalapun maksamme me kaikki.

Nykyisillä sairaanhoitopiireillä ei ole juuri keskenään yhteismitallistavia seikkoja, kuten järjestelmiä ja käytäntöjä, eikä niihin ole löydetty pakottavia keinoja. Kukin kirjaa kustannukset omalla tavallaan. Kliinisen hoidon puolella taas toimenpiteiden dokumentointi on muistuttanut enemmänkin muistiinpanojen tekemistä, kuin tiedon hyödyntämiseen varautumista.

Järjestelmäuudistusta suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon, että pilvipalveluissa on monesti jo valmiiksi mietityt toimintamallit ja käyttäjäystävälliset käyttöliittymät. Myös kattavat tietoturvaominaisuudet ja -toiminnot ovat pilvessä sisäänrakennettuna, mikä luo valmiudet lähtötasoltaan turvallisemmille kokonaisuuksille ja samalla esimerkiksi lainsäädännön edellyttämien kontrollien käyttöönotto on nopeampaa. Pilvipalveluissa hyötyä tulee myös käyttäjien yhteisön kehitysideoista.

Uudellamaalla on oltu uuden asiakas- ja potilastietojärjestämän myötä muutaman vuoden ajan muutoksen ytimessä. Kritiikkiäkin esiintyy - tämä pohjatyö ja tiedon kääntäminen määrämittaan on kuitenkin joskus aloitettava. Järjestelmiä tarvitaan, koska tiedonmäärä on niin massiivinen, ettei ihminen milloinkaan pysty sitä yksin hallitsemaan. Teknologia tuo mukanaan merkittäviä etuja, jotka voivat mullistaa koko hoitotyön. Kollegamme Marko Rauhala on kirjoittanut asiasta yhdessä HUS:n kehitysjohtaja Visa Honkasen kanssa enemmän Talouselämän blogissa.

Tulevien hyvinvointialueiden odotetaan raportoivan yhtenäisesti järjestämisvastuun alaisista toimistaan. Tällä hetkellä tekniset valmiudet näiden vähimmäistietosisältöjen tuottamiseksi hyvinvointialueilla ovat erittäin vähäiset.

Miten tehdä muutos turvallisesti – niin tietoturvan kuin -suojan kannalta?

Palveluiden sähköistymisen myötä henkilötietojen käsittely lisääntyy ja arkipäiväistyy. Turvallinen tietojen käsittely edellyttää tietoturvan eli tekniikan, toimintamallien ja ihmisen yhteistoimintaa sekä tietosuojan eri käytänteiden asianmukaista varmistamista. Vasta molempien läsnä ollessa, on yksityisyydensuoja taattu.

Datan määrän massiivisuus, kokonaisuuksien kompleksisuus ja sidonnaisuudet luovat merkittäviä haasteita myös tietoturvan ja tietosuojan näkökulmasta. Jos kokonaisketjuja prosessien, eri toimijoiden, järjestelmäsidonnaisuuksien tai vaikkapa arkkitehtuurin osalta ei arvioida muutoksissa uudelleen, jää taustalle piileviä ansoja. Teknologiaa ei voida hyödyntää, ellei ole selvillä, mitä pitää suojata tai turvata, ja miten.

Lähtökohtaisesti palveluissa tulisikin aina olla varmistettuna, miten tietoa käsitellään sen elinkaaren aikana, missä sitä säilytetään tai miten sitä on läpi järjestelmäkentän suojattu, valvottu ja kontrolloitu. Organisaatioille tilanne avaa mahdollisuuden katsoa ne prosessit ja menetelmät kuntoon, jotka tietoturvan tehottomuudelle ovat usein juurisyitä

Talousajattelun lisäksi erilaisten viritelmien tietoturva- ja tietosuojahygieniatason säilyminen on vähintään haastava, ellei mahdoton. Pelkästään aika, joka menee sen tunnistamiseen mitä pitää suojata, miten pitää suojata ja miksi pitää suojata voi tulla monelle yllätyksenä. Siksipä maltti, systemaattisuus ja läpileikkaavuuden ymmärtäminen sekä selkeiden tietoturvapäätösten linjaaminen ovat ensisijaisia ennen teknologiapäätöksiä.

<<< Start >>>

Pilvessä toimivat järjestelmät luovat mahdollisuuksia

Palveluiden tuottaminen ennen pitkää pilvestä voidaan nähdä tuotantotaloudellisesti väistämättömäksi. Kasvavat tietoturvatarpeet ja tietosuojavaatimukset tuovat haasteiden lisäksi tuotantotaloudellisesti ja toiminnallisesti merkittäviä mahdollisuuksia. Pilvipalveluiden tietoturvaan on investoitu miljardeja ja niihin on rakennettu toimintoja, jotka monella yrityksellä ovat vasta toivelistalla. Näiden hyötyjen ja sidonnaisten riskien osalta vaaditaan selkeitä päätöksiä, linjauksia ja tavoitteita, jotta taloudellinen hyöty voidaan saavuttaa. Lisäksi muutokset asettavat uusia vaatimuksia niin tietosuoja kuin myös tietoturva-asioista vastaaville – toimintakenttä muuttuu nopeasti, mutta muutokset ja tietoisuuden lisääntyminen avaavat merkittäviä mahdollisuuksia.

Milloin on sitten sopiva aika siirtää tiedot pölyn alta paikalliselta levyltä tuohon mustaan aukkoon? Yksi hyvä tunnusmerkki voisi olla, kun pilvi ei enää tunnu mustalta aukolta ja perehdyttyään hieman aiheeseen havaitsee sen edut. Toisena, kun oman palvelun tuottamisen tavoitteet ja strategiat ovat selkeät ja liiketoiminnalle kaivataan uutta potkua. Hyvinvointialueiden perustaminen voi hyvin toimia alkusysäyksenä monen liittyvän palvelun uudistamistarpeeseen ja verkottumisen käynnistämiseen.

Hyvinvointialueet tuntuvat aluksi himmeliltä niin kuin mahdollisesti mystisestä paikasta tuotettava pilvipalvelukin. Näin ei tarvitse välttämättä olla. Pääasia on, että asioita ei jätetä olemaan. Joskus tekemättömyys on aito vaihtoehto – tietosuojan ja tietoturvan kohdalla näin ei ole.

 

Kirjoittajat, teknologiakonsultti Tatu Kolehmainen ja tietoturva-asiantuntija Niko Marjomaa, auttavat organisaatioita erilaisissa tietoturva- ja tietosuojahaasteissa.

Subscription Center
Subscribe to Accenture Finland Insight Blog Subscribe to Accenture Finland Insight Blog